23.11.2014

Aamu oli kirkas, kuulas ja ensimmäistä kertaa täällä ollessa myös tuuli hiukan.Siitä intoutuneena päätin kiivetä Kale-kukkulalle. Tiesin reitin olevan
aikamoista nousua ja välillä tuntuikin  että kävelee ihan pystysuoraa katua pitkin.
Mutta vaivannäkö palkittiin ilman muuta.Valokuvat eivät pysty tuomaan esiin sitä huikeaa näköalaa mutta suuntaa antavat kuitenkin.

Linna kukkulalla ei ollut vielä auki kun olin niin aikaisin liikkeellä mutta palatessani takaisin alkoi jo bussilastillisia turisteja saapua paikalle.

Aika upea aamukävelymaisemaa

Ylhäällä rinteessä on myös  vähän paikallista asustusta ja monien pienien talojen edustalla oli jonkinmoista turisteille suunnattua myyntiä; lähinnä koriste-esineitä ja sellaista. Ja tietysti myös pikkuisia kahviloita.
Ja kuinka ollakaan yhden talon seinässä "myytävänä" kyltti......:-)

Turistit jättävät aina jälkensä ja täällä oli runsaasti nuorten rakastavaisten
 (ja miksei vanhempienkin parien) kaivertamia nimiä kaktusten lehtiin.

Tuli mieleeni siellä kävellessä, että varmasti moni vuoren asukas on ikänsä siellä asunut eikä ole juuri muualla edes käynyt.Ainakaan  entisaikoihin kun ei ollut mitään menopelejä kulkeminen olisi ollut varsin  hankalaa.Oltiin varmasti omavaraisia ja elettiin omissa oloissa vaatimattomasti  lopulta sitten haudattiinkin vuoren rinteille.

Ihanan rauhallinen , kodikaskin paikka jonne varmasti tulee puuskutettua vielä toisenkin kerran.