30.11.2014
Aamulla herätessä olivat sähköt poikki.Tosin kävi ajatus mielessä, että jospa vuokraisäntä on unohtanut maksaa sähkölaskun.Onneksi on kaasuhella ja siksi välttämättömän aamukahvin keitto onnistui luovuutta käyttäen. Kävi siinä myös mielessä miten pian jääkaappi ja pakastin menettää tehonsa.Tunnin päästä sitten sähkö jo palasi...(lasku oli siis maksettu :-)).
Aamupalan jälkeen hyppäsin bussin kyytiin ja valitsin juuri tämän sunnuntaiaamun jolloin liikenne on rauhallista ja vähän väkeä liikkeellä.
Kun pienet dolmus-bussit ovat arkisin ihan täyteen ahdettuja viimeistä seisontapaikkaa myöten ei ikkunasta juuri mitään näe. Nyt oli rauhallista ja suuntasin menoni Mahmutladiin, joka on kylä vajaan kymmenen kilometrin päässä.Ainakin näin talviaikaan vaikutti hyvin samankaltaiselta kuin vaikkapa tämä Cikcilin alue. Ehkäpä hiukan vehreämpää ja talot rakennettu maltillisemmin ja matalimmiksi.
Matkalla näin myös kaukana vuorenhuippuja joissa oli lumipeite.
Päätin lähteä kävellen takaisin päin kun rantakatu jatkui koko matkan sieltä Alanyaan asti. Aika uuvuttavaa oli kuitenkin tallustella suoraa rantakatua joka jatkui, jatkui ja jatkui.....
Onneksi matkalla runsaasti mukavia levähdyspaikkoja
ja ihan lopullinenkin levähdyspaikka oli matkan varrella
Matkaa "sunnuntaikävelylle" taisi tulla liki kymmenen kilometriä ja nyt sitten on syytä laiskotella lopun päivää !
Aamulla herätessä olivat sähköt poikki.Tosin kävi ajatus mielessä, että jospa vuokraisäntä on unohtanut maksaa sähkölaskun.Onneksi on kaasuhella ja siksi välttämättömän aamukahvin keitto onnistui luovuutta käyttäen. Kävi siinä myös mielessä miten pian jääkaappi ja pakastin menettää tehonsa.Tunnin päästä sitten sähkö jo palasi...(lasku oli siis maksettu :-)).
Aamupalan jälkeen hyppäsin bussin kyytiin ja valitsin juuri tämän sunnuntaiaamun jolloin liikenne on rauhallista ja vähän väkeä liikkeellä.
Kun pienet dolmus-bussit ovat arkisin ihan täyteen ahdettuja viimeistä seisontapaikkaa myöten ei ikkunasta juuri mitään näe. Nyt oli rauhallista ja suuntasin menoni Mahmutladiin, joka on kylä vajaan kymmenen kilometrin päässä.Ainakin näin talviaikaan vaikutti hyvin samankaltaiselta kuin vaikkapa tämä Cikcilin alue. Ehkäpä hiukan vehreämpää ja talot rakennettu maltillisemmin ja matalimmiksi.
Matkalla näin myös kaukana vuorenhuippuja joissa oli lumipeite.
Päätin lähteä kävellen takaisin päin kun rantakatu jatkui koko matkan sieltä Alanyaan asti. Aika uuvuttavaa oli kuitenkin tallustella suoraa rantakatua joka jatkui, jatkui ja jatkui.....
ja ihan lopullinenkin levähdyspaikka oli matkan varrella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti