29.11.2014

Eilen oli viileä tuuli ja kylmetyin aamukävelyllä ja olin sitten koko päivän viluissani. Onneksi varastossa oli valkosipulisitruuna- ihmejuomaa ja sitä ja omenateetä hörppimällä tauti sivuuttaa minut tällä kertaa....tänään olen jo entistä ehompi; vai voisiko sanoa entistä elompi :-)

Nyt kun olen oleillut täällä kuukauden verran on aika laittaa vähän asioita
mietintään eli mikä on ollut mieleistä ja mikä vähemmän mukavaa.

Parasta ihan ilman muuta on tämä lempeä ilmasto; tosin sää on tainnut olla poikkeuksellisen suotuisa, mutta kaiken kaikkiaan parempaa ilmaa ei ole voinut toivoa.Paikalliset tosin kulkevat jo aamulla toppatakit päällä ja pipot päässä, mutta kylmyys on niin suhteellista kun lämpöasteita on jo heti auringonnousun aikaan reippaasti yli kymmenen.
Vahvana kakkosena tulee edullinen, tuore vihannes- ja hedelmätarjonta ja muutenkin hyvät ruoka raaka-aineet.Kokkailu on ilo joka päivä ja maut ovat uusia ja vähän erilaisia.

Ainakin näin turistikauden ulkopuolella paikalliset ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita. Kauppiaat eivät huutele perää ja ihan rauhassa saa kulkea ja katsella."Mitä kuuluu, kukkuluuruu", "halpa hinta" ja sen kaltaiset kutsuhuudot eivät seuraa kadulla.Basaarialueella en tosin juurikaan jaksa shoppailla kun tinkiminen on ihan oma taitolajinsa.Mieluummin ostan sen minkä ostan paikasta jossa on kiinteät hinnat.....tänään esimerkiksi kylpytakin 10 liiraa / 3.60 euroa
lauantaisaunaa silmällä pitäen. Ostin se aamukävelyllä paikasta jossa ommeltiin samalla vaatteita eli jonkinlainen tehtaanmyymälä oli kai kyseessä ?

Oma vuokra-asuntoni on ollut mitä parhain ja tosi hyvin varusteltu.Samaa ei voi sanoa kaikista tämänkään talon asunnoista vaan jotkut vuokralaiset ovat joutuneet siivoamaan kaiken katosta lattiaan ja ostamaan mm. porakoneen jotta saavat huonekaluja korjattua ja kaikkea sellaista joka ei nyt kuulu vuokralaisten velvollisuuksiin.Eli siinä suhteessa on ollut myös onni myötä.

Se mikä edelleen vaatii totuttelemista on tuo hurja liikenne.Tosin olen kuunnellut äänikirjana toimittaja Matti Rämön matkaa polkupyörällä Intiassa ja Delhin liikenteeseen verrattuna täällä on kaikki mahdottoman selkeää ja järjestäytynyttä.Kaikki on siis niin suhteellista mutta kun Suomessa on niin tottunut, että liikennesääntöjä totellaan pääsääntöisesti.Mutta kun pitää silmät auki selässäkin ja on varovainen niin eiköhän täälläkin hengissä selviä.
Toinen harmillinen juttu on kaupoissa rahan huijaaminen. Myös tavarataloissa  joissa on viivakoodihinnat saa helposti takaisin väärin.Eli kassaneidit joko tekevät sitä tahallaan tai monesti tulee mieleen , etteivät ihan oikeasti osaa laskea vaikka kassakone näyttääkin mitä pitää antaa takaisin.Muutamia kertoja on pitänyt asiasta huomauttaa.Eivät sen kummemmin häkelly asiasta.
Sen toki ymmärrän, että kun mennään markkinoille jossa vuoristosta vanhukset ovat myymässä tuotteitaan niin vaaka ja laskutaito ei aina mene ihan yksiin :-).

Yhteenvetona siis plussan puolella ollaan ja vahvasti !

27.11.2014

Aurinko paistaa edelleen pilvettömältä taivaalta ja sen vuoksi en ole tarvinnut tähän mennessä lämmitystä enkä sen paremmin ilmastointiakaan.Vesikin on vielä lämmennyt katolla olevilla aurinkolämmittimillä.Vähän aikaa vettä pitää juoksuttaa jotta lämmin vesi ehtii asunnolle asti mutta sitten sitä riittää kyllä hyvin yhden ihmisen tarpeisiin.

Tuolla vuoren rinteillä kun kävelee on ylhäällä vielä paikallista asutusta lähes pelkästään ja kaikki on sellaista vähän antiikkista esimerkiksi vaikkapa tämä bussikatos.

Kun laskeutuu rinnettä alas niin puolivälissä jossa itse  asustan alkaa sekoittua paikallinen asutus ja loma-asutus ja mitä lähemmäksi rantaa mennään sen tiiviimmäksi käy  hotellien ja loma-asuntojen rykelmät.

Olen katsellut kukkakauppaa jotta voisi ostaa tuoreita kukkia omaksi iloksi.Paljon on silkkikukkia tarjolla ja joitakin aika nuukahtaneita viherkasveja mutta ei juurikaan leikkokukkia.Siispä pitää itse kerätä....tuollaisia löytyi vuoren rinteeltä...mitä ikinä lienevätkään.

Ja onnenapiloiden löytäminen on täällä peräti helppoa....katso kuva :-)

27.11.2014

Niin toi uusi päivä auringon tullessaan vaikka illalla oli vielä kova tuuli ja sähkökin pätki muutamaan kertaan.Tänään oli parvekkeella mittarissa jo reippaat +30.

En ole koskaan maistanut kastanjoita vaikka niitä olenkin nähnyt myytävän tienvarsikojuissa.

Eilen sitten ostin niitä kaupasta ja kokeilin valmistaa eikä suotta tullut tehtyä.
Paahdoin niitä uunissa suolapedillä sellaiset 20 minuuttia ja ohjeen mukaan niitä syödään sitruunavoin kera.Kastanjat kuoritaan  ja sisus maistuu lähinnä makealta uuniperunalta ja yhdessä sitruunavoin kanssa varsinaista herkkua.
Sellaista näpertelysyötävää.

Jos olisin paikallinen vuoriston asukas olisin taatusti suivaantunut turisteille.
Näköalapaikoilla on valtavat määrät roskia ja juuri sellaisia joita vain tyhmät turistit jättävät jälkeensä. En voi käsittää miten niitä ei voi viedä mukaansa vaan heitetään luontoon ....Ihan älytöntä !

Talomme kissa istuu usein oven takana sen näköisenä, että päästäpä sisälle.
Usein siinä vähän kuulumisiakin vaihdetaan :-). Tänään hieraisin silmiäni kun kissan paikalla istuikin kukko ja sen näköisenä että sisälle tulisin; eikä lähtenyt edes hätyyttämällä pois vaan minun piti poistua toista tietä.
Saattoi olla minun aamuherätyskellokukkoni :-)

25.11.2014

Olen erityisen hyvä eksymään.Oli kyse sitten sienimetsästä tai vieraasta kaupungista niin suuntavaisto on liki nolla tasoa.
Täällä korkeita kerrostaloja on tuhansia ja niistä maamerkkien katsominen on ihan yhtä vaikeaa kuin tiheässä kuusimetsässä. Meri ja vuoristo ovat aina pääsuunnat mutta esimerkiksi eilen vuoristossa huomasin miten helposti voi valita väärän polun ja joutua sitten ihan eri paikkaan kuin oli suunnitelmissa. Tosin siellä ei ole sikäli  hätää kun voi suunnata aina alaspäin rantaa kohti.
Olen muutenkin varautunut aina niin,  että mukana on kännykkä, rahaa taxia varten ja osoitekin lapulla. Jos vaikka nilkkansa nyrjäyttää niin pääsee aina takaisin kotiin.
Olen näköjään sen verran jo kotiutunut että helposti ajattelen meidän talo ja meidän ranta ; en nyt kuitenkaan vielä käytä sanaa minun....:-)

Tänään siis sataa ja tuntuu ihan mahdottomalta ajatus , että eilen istuin uimarannalla ja että huomiseksi sää muuttuisi taas aurinkoiseksi. Nyt on parvekkeella asteita +10 eikä aamulenkillä rantakadulla ollut muita kuin vettyneitä kulkukoiria.

Luvassa loppupäiväksi löhöilyä, lukemista ja sukan kutomista kuunnelmaa kuunnellen. Viimeksi olen tainnut kuunnella kuunnelmia lapsuudessa mökillä lauantai-iltana.....muistaakseni  "Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja".

24.11.2014

Puuskutin tänään toiselle kukkulalle ja upeat näkymät sieltäkin.
Kuvasta näkyy hyvin miten Kale- kukkula ( eli tuo möykky keskellä kuvaa) erottaa toisistaan itäisen rannan ja Kleopatra-rannan. Mielestäni Kleopatra-rannalla on hillitympi ja hienostuneempi tunnelma kuin itäisellä rannalla.Mutta hyvät uimarannat kummassakin.

Tänäänkin kävin meressä uimassa ja vesi on edelleen ihanan lämmintä.
Samalla tulee istuttua rannassa ja nautin siellä myös  usein kupin hyvää kahvia.
Enää ei ole monta rantapaikkaa auki mutta me sitkeimmät siellä sitten käymme vielä kun sää suosii.
Huomiseksi onkin luvattu koko päiväksi sadetta; asia jota olen jo odottanut jotta ehtisi tehdä kaikkea sellaista mukavaa sisäpuuhaa tai vaan oleskella rauhassa sohvannurkassa.

Banaaniviljelmät tulivat tänään kävelyllä vastaan. Niitä viljellään sekä kasvihuoneissa että ulkona.Silmään pisti "banaanipussit" eli tertut on paketoitu muovilla........joko ne ovat kypsymistä nopeuttamassa tai sitten tuholaisten torjuntaan ?

Selvähän sekin että banaanit maistuivat täällä hirmuisen makeilta !

23.11.2014

Aamu oli kirkas, kuulas ja ensimmäistä kertaa täällä ollessa myös tuuli hiukan.Siitä intoutuneena päätin kiivetä Kale-kukkulalle. Tiesin reitin olevan
aikamoista nousua ja välillä tuntuikin  että kävelee ihan pystysuoraa katua pitkin.
Mutta vaivannäkö palkittiin ilman muuta.Valokuvat eivät pysty tuomaan esiin sitä huikeaa näköalaa mutta suuntaa antavat kuitenkin.

Linna kukkulalla ei ollut vielä auki kun olin niin aikaisin liikkeellä mutta palatessani takaisin alkoi jo bussilastillisia turisteja saapua paikalle.

Aika upea aamukävelymaisemaa

Ylhäällä rinteessä on myös  vähän paikallista asustusta ja monien pienien talojen edustalla oli jonkinmoista turisteille suunnattua myyntiä; lähinnä koriste-esineitä ja sellaista. Ja tietysti myös pikkuisia kahviloita.
Ja kuinka ollakaan yhden talon seinässä "myytävänä" kyltti......:-)

Turistit jättävät aina jälkensä ja täällä oli runsaasti nuorten rakastavaisten
 (ja miksei vanhempienkin parien) kaivertamia nimiä kaktusten lehtiin.

Tuli mieleeni siellä kävellessä, että varmasti moni vuoren asukas on ikänsä siellä asunut eikä ole juuri muualla edes käynyt.Ainakaan  entisaikoihin kun ei ollut mitään menopelejä kulkeminen olisi ollut varsin  hankalaa.Oltiin varmasti omavaraisia ja elettiin omissa oloissa vaatimattomasti  lopulta sitten haudattiinkin vuoren rinteille.

Ihanan rauhallinen , kodikaskin paikka jonne varmasti tulee puuskutettua vielä toisenkin kerran.