22.1.2015

Lähdön läheisyys alkaa jo tuntua ja olen miettinyt mitä tästä jaksosta on jäänyt eniten mieleeni.Hienoa on ollut ilman muuta se että on tuntunut siltä kuin aikaa olisi loputtomasti.Kun ei ole aikatauluja niin tulee stressitön ja levollinen olotila.
Vaikka päivät tietysti rytmittyvät omanlaisekseen niin silti parasta on ollut tunne että voi tehdä milloin ja mitä haluaa; tai olla tyystin tekemättä mitään.
Rauhoittuminen on varmaan tämän jakson päällimmäinen tunne.
Sitten kun taas siihen tuttuun ja arkiseen elämänpyörään hyppää niin voi ainakin joskus pysähtyä ja kuvitella istuvansa aamukävelyn lomassa rannassa vain kissa kaverina :-)

Alanyan plussat ja miinukset on varmaan tullet jo esiin aiemminkin mutta lopuksi vielä muutama sananen yleisestikin.
Ihmiset ovat olleet mielestäni kautta linjan ystävällisiä ja kohteliaita. Kukaan ei tuupi tai töni tai riitele ainakaan julkisesti.Toisen ihmisen kunnioitus näkyy selkeästi ja myös eläimistä pidetään hyvää huolta.Kiireetön leppoisa elämänasenne ainakin tähän aikaan vuodesta näkyy arkisessa elämässä.
Ainut paikka jossa turkkilainen temperamentti tulee  esiin on se paljon puhuttu  kaaottinen liikenne. Siellä keskisormea näytetään  ja huidotaan ja huudetaan ja soitetaan torvea. Ja kun sekin  olisi korjattavissa sillä, että kukin vain noudattaisi liikennesääntöjä.
Kieli ja sen puhuminen on ollut minulle liian suuri haaste. Sitä ei opi kuuntelemalla tai sanakirjaa lukemalla.Se on kerrassaan hebreaa :-)

Nyt alkaa pikku hiljaa pyykkäys ja pakkaus ja ajatus siirtyy kotiinpäin.
Varasin netistä taxi kyydin lentokentälle.Kysyin kahdesta läheisestä taxipisteestä hintaa ja sanoivat kummatkin 85 euroa kun netistä tilaten hinta oli 60 euroa. Toivon vain että taxi tulee myös ajallaan ja muutenkin matkan teko olisi sujuvaa.

Tämä reissu alkaa olla lopuillaan ja on aika katsoa tulevaan......

ja vielä....

 KIITOS kaikille lukijoille jotka olette jakaneet tämän matkakokemukseni

21.1.2015

Olen kovin kiitollinen että olen tähän asti pysytellyt terveenä enkä ole lääkärin apuja tarvinnut. Apteekkeja on runsaasti ja valikoima näyttää olevan runsas ja paljon tuttujakin merkkejä tarjolla.Kuulemma hinnatkin  ovat edullisia.
Osa turisteista tulee tänne varta vasten samaan sairaan/terveydenhoitoa.
Ilmeisesti hoidon taso on siis hyvä ja yksityissairaaloissa kun hoito tapahtuu vakuutuksen turvin niin homma toimii. On siis vaivattomampaa tulla tänne hoitoon kuin jonottaa Suomessa.

Tänään korjattiin satamasta joulukuusi pois joten siitäkin voi sitten arvailla kevään lopullisesti alkaneen......

Aurinkoa on riittänyt nyt  monena päivänä ja kun on tuuletontakin parvekkeella on ollut suorastaan kuuma oleilla.Auringossa mittari kipuaa +33 asteeseen.
Mukavaa kun näin viimeisinä päivinä on näin aurinkoista niin jää taatusti hyvä maku suuhun :-)

20.1.2015

Muutama aamuna on jo kuulunut linnunlaulua ihan kuin meillä keväisin. Ja tänään kun oli oikein aurinkoinen päivä alkoivat vuorilla selkeästi kevätpuuhat.
Kastelusysteemejä viriteltiin käyttöön ja kasvimaita kuokittiin.

Kaikkialla vuorenrinteissä kulkee kasteluverkosto ja se on taatusti välttämätöntä kun kuiva aurinkokausi alkaa.
Nuo kivirakennelmat pengerryksissä, aidoissa ja vajoissa tekee vaikutuksen kun miettii sitä työmäärää ja taitoakin jonka niiden työstäminen vaatii.

 Ja vielä kuva sitruunapuusta joka  suorastaan notkuu hedelmien painosta

19.1.2015

Kun ilmasto on suotuisa niin kaikki kasvaa tietysti hyvin ja aurinko kypsyttää puutarhatuotteet maukkaiksi. Mielessä pyörii jo se mitä kaikkea tulevana keväänä haluaisi istuttaa Touhulan kasvimaahan ja kasvihuoneeseen.Tosin kun meillä kasvukausi on lyhyt niin kaikki jää aina arvailujen varaan....tuleeko satoa vai ei ja syksyllä sitten taas jo päättää vähentää laatuja. Onneksi muisti on niin lyhyt :-)


Täällä ainakin kaikki hyödyntävät pienetkin tilat kasvattaakseen kukkia , yrttejä ja  tomaatteja. Öljykannut ja poistetut ammeet ovat hyötykäytössä.

 Ja vieläkin pitää hehkuttaa noita upeita kävelyreittejä.Tämä kuva on Kleopatra-rannan liepeiltä.

18.1.2015

Tänään iski haikeus , että ihan kohtahan tämä jo loppuu.Tiedostan sen että vastaavanlaista irtiottoa ei pysty tekemään ihan lähitulevaisuudessa ainakaan.
Kokemus on ollut vallan antoisa ja paljon mukavia hetkiä on tullut säilöttyä mielen muistoihin.

Nyt tulee tarve käydä tämän viikon aikana vielä kaikissa niissä häkellyttävän upeissa maisemissa vuorilla ja kukkoloilla. Onneksi on luvassa kaunista, aurinkoista säätä. Tänäänkin on sää suosinut ja kun on sunnuntai tai väkeä on ollut paljon liikkeellä puistoissa ja rantakadulla.Leppoisaa tunnelmaa kaikkialla.

Täällä oleskelun yksi parhaista opeista on varmaan se, ettei kannata
ostaa omaa loma-asuntoa ulkomailta.Kun katselee ympärilleen niin kaikkialle rakennetaan koko ajan lisää kerrostaloja joten vuokrattavaa riittää taatusti myös tulevaisuudessa. Tosi  houkuttelevia ja edullisia asuntoja täälläkin olisi myynnissä , mutta kuinka huoletonta on asustaa vuokralla ja vaihtaa myös asuntoa tai peräti maata aina kun siltä tuntuu.
Tuo uusien asuntojen rakentaminen on täällä mielestäni ihan yltiöpäistä kun paljon on valmiita kerrostaloja tyhjillään.
Tuollainen mainos on banaaniviljelmien kyljessä eli aikamoinen talorykelmä kohoaa siihenkin ja vieressä vaikka kuinka asumattomia rakennuksia.

Vuorelle  kiivetessä tuli tänään vuohipaimen vastaan ja jäin katsomaan miten helposti ne lähtivät omistajansa perään ilman kutsuhuutoja.Vanha pariskunta niitä lähti viemään vuoren rinteestä kotia kohti.

Täällä myydään vuohenmaitoa irtomyyntinä auton perästä. Perheenäidit sitä käyvät 5 litran muovikannuun ostamassa.Taatusti käsittelemätön luonnon tuote!

Näin myös ensimmäisen kerran kun banaanisatoa kerätään ja hämmästyin miten vihreänä ne poimitaan.Talomme puutarhassa on myös banaanipuita ja tertut on kääritty muoviin kuten muuallakin viljelmillä. Ilmeisesti talonmies sitten tietää milloin satoa voidaan kerätä.

Ja nyt kukkivat  kehäkukat

15.1.2015

Tänä iltana saattaa olla yöllä hulinaa kun mainoksen mukaan pelataan jalkapalloa läheisellä Oban kentällä.Jalkapallofanit varmaan kaipaavat kurkun kostuketta pelin jälkeen.

Iltahulinasta en kuitenkaan tiedä yhtään mitään kun en ole iltasella enää keskustassa liikkunut.En edes siinä kuuluisassa Heikin baarissa ole poikennut; mitä nyt ohi monesti kävellyt päiväsaikaan. Kuulin pettymyksekseni, että paikkaa ei pidäkään oikea suomalainen Heikki vaan paikallinen yrittäjä on kehittänyt idean suomalaisia varten.Ja tämä kyseinen "Heikki" olisi nyt sitten suomalaisen eli toisen vaimon luona Suomessa....mikä on  sitten tarua ja mikä totta?
Mutta uskon että kun monissa kaupoissa ja baareissa suomeksi mainostetaan
niin vetäähän ne taatusti sellaisia puoleensa jotka toivovat saavansa suomalaista ruokaa ja juomaa täälläkin.Suomalainen kahvila mainostaa aitoa juhlamokka-kahvia ja kossua kyytipojaksi.
Mutta kuten todettua niin täällä on kyllä sen verran maukkaat raaka-aineet ettei mukaan kannata suomalaista hernekeittoa pakata :-)

14.1.2015

Kale- kukkulalle kiipeäminen on aina palkitsevaa kun huikeat näköalat hivelevät silmää; tekisi mieli koko ajan olla jotain  kuvaamassa. 
Matkan varrelle osuu useimmiten myös jotain uutta ihmeteltävää; tänään se oli tuollainen entisöity pyhättö.

Tarkkaan jos  tiirailee niin näkee kaukana vuorten huipuilla lumipeitteen.Hyvin huomaakin  kun kiipeää ylöspäin kukkulalle miten ilma viilenee tosi paljon.

Yläkerran Sirkka-rouva asuu täällä pysyvästi ja hän kerto että näin kylmää ei ole ollut pitkään aikaan tosin vastaavasti on ollut rajuja myrskyjä alkutalvesta. Itse luulin että täällä olisi koko talviajan tällaista säätä kuin nyt.
Sirkka-rouva myös varmisteli että onhan minulla aina mukana pippurisumute kun paljon yksin kuljeskelen !!
No ei ole tullut kyllä mieleenikään mitenkään "varustautua" kun kirkkaalla päivänvalolla olen liikkeellä.En ole kokenut kertaakaan mitään uhkaavan oloista tilannetta.Aluksi ehkä olin vähän enemmän  varuillani,  mutta nyt kun ympäristö on jo tuttua ei osaa pelätä mitään eikä ketään.Onneksi.

13.1.2015

Tämän päivän päällimmäisenä on ajatus, että paikalliset asukkaat osaavat elää hyvin kiireetöntä ja tasapainoista elämää. Se ei välttämättä ole raharikasta mutta onnellista. Esimerkkinä vain kun kulkee paikallisbussissa niin aikataulu on kai sen verran joustavaa että kuljettaja ehtii "palvella" matkustajia. Jos pysäkillä on ihmisiä odottamassa kuljettaja antaa valo- tai äänimerkin jotta auto  varmasti huomataan. Ja ulosmeno vaiheessa kuljettaja odottaa aina riittävän kauan että vanhemmatkin matkustajat ehtivät rauhassa ulos. Kiireen tai kireän aikataulun tunnetta ei tule edes ruuhka-aikoina ja jos sitten aikataulut ovatkin vähän sinnepäin niin ei siitä kukaan hermoile.

Kaikkia mahdollisia kohteita koristellaan. Polkupyöräilijät somistavat urheilukentän laidalla ja sudenkorento on penkin selkänojana.


Ale-myynnit on täälläkin nyt vilkkaimmillaan ja 70 % ale kylttejä näkee niin vaatekaupoissa kuin huonekaluliikkeissä. Nyt olisi ostajan markkinat !
Matkalaukku oli jo tullessa sen verran täynnä että pitäisi kontissa lähettää jos paljon haluaisi ostella. No olen pysynyt aika hyvin ruodussa mitä nyt jotain ihan täällä tarpeellista on tullut hankittua.

12.1.2015

Tutustuin tänään talomme pieneen kuntosaliin tai lähinnä sen kävelymattoon. Minusta on ollut paljon hauskempaa kävellä ulkona ja samalla seurata maailman menoa mutta sateisen päivän vuoksi jäin sisätiloihin.

 Alakerrassa on myös pieni kirjasto johon asukkaat jättävät lukemansa kirjat ja lehdet.Lähes kaikki olen jo lukenut  ja vähän turhan jännittäviä dekkareitakin on tullut luetuksi (tukka pystyssä). Nettikirjojen lataaminen kirjastosta on myös ihan vaivatonta mutta jotenkin on vain niin paljon mukavampaa lukea ihan "oikeaa" kirjaa.

En ole käyttänyt täällä lainkaan pankkiautomaatteja vaikka ovat kuuleman mukaan ihan turvallisia. Otin mukaan sen verran euroja että ajattelin pärjääväni tämän ajan kun osa ostoksista kuitenkin tulee maksettua luottokortilla.
Käyn vaihtamassa "viikkorahani" paikallisessa postikonttorissa ja siellä jo tutuksi tullut virkailija varmaan ensin vähän ihmetteli kun aina ilmestyin sileä seteli kädessä että missä niitä oikein painan :-) mutta nykyään jo ihan ystävällisesti vaihdetaan kuulumisiakin.
Setelit ovat täällä suhteellisen  hyväkuntoisia ja kolikotkin selkeä numeroisia verrattuna vaikkapa Egyptin rahoihin joihin koskeminenkin oli jo vähän inhotti ja ihan pienetkin rahat olivat seteleitä.Siellä kaikki rahat olivat  tosi likaisia ja pehmeiksi ja haperoiksi kuluneita.Turkissa yhden liiran kolikko on pitkälti euron kokoinen ja näköinen ja siksi helppo tunnistaa.

11.1.2015

Toistan itseäni kun sanon, että sää vaihtelee tosi nopeasti. Mutta tänäänkin aamulla +5 astetta ja pipo päässä ulkoilemaan ja jo muutaman tunnin kuluttua on jo aurinkoisella parvekkeella +25 ja suorastaan hiki.

Rantakadulla oli aamulla kaksi nuorta tyttöä ottamassa kuvia toisistaan ja yhteiskuvia.
Tuntui hienolta kun toinen oli pukeutunut mustaan pitkään kaapuun ja toinen ihan länsimaalaiseen tapaan ja parhaita kavereita tuntuivat olevan uskonnon pukeutumissäännöistä huolimatta.

Ja vielä yksi kuva Artullekin....täällä kissoilla on omat skootterit :-)

Nyt kun tätä Turkissa oleilua on enää vajaat kaksi viikkoa pitänee ajatella niin että olisi juuri tullut kahden viikon lomalle.Eli loppuajastakin kaikki ilo irti !

10.1.2015

Postin kulku tuntuu olevan täällä korkeimman kädessä :-). Äidin ja Isän joulukortti tuli eilen ja sen matka kesti tasan kuukauden. Karin lähettämä toinen kirjelähetys kesti kolme viikkoa vaikka mukamas ykköspostissa tuleekin.
Pääasia kuitenkin että ennemmin tai myöhemmin posti tulee.Kiitos niistä !
Eikä syy taida olla postinjakajassa joka pysähtyy päivittäin skootterillaan meidän talon alakerran vessaan. Eli osoite lienee hyvinkin tuttu :-).

Vihannespuolella on uusia "tulokkaita" kukkakaali ja purjo. Kumpaakin myydään torilla 0.30 centtiä kilo eli aikamoisen tupsun purjoa = n. 10 kpl  saa mukaansa liiralla. Eivätkä oikein halua uskoa ettei  tarvitse ihan NIIN paljoa.
Nyt siis pitää ruveta kehittelemään purjoruokia. Ostin myös ihan uuden näköisiä
raidallisia , soikeita  ja tummia kirsikkatomaatteja.Luulin ensin että ovat jo aikansa ohittaneet mutta ovat parempia jos mahdollista kuin vähän helakamman väriset lajitoverinsa.

Aamukävelyn lintubongaus ...odottivat asunnon rappusissa ihan kuin olisivat menossa sisälle :-)

9.1.2015

Nolla-asteinen aamu ja taivas on kirkas ja kuulas.Vesilätäköt paikkapaikoin jäässä. Mitenköhän paikallisten asukkaiden asumukset lämpiävät näin kolealla  ilmalla ? Varmasti nuo vuoriston hatarat majat ovat nyt tosi kylmiä asustaa.
Ja ihmeen vähän on turkkilaisilla vaatteita päällä; usein se iänikuinen nahkatakki miehillä ja naisilla sitten ne kukalliset pussihousut.Tosin niiden alle voi sulloa paljonkin vaatetta mutta välillä näkee vielä pieniä koulupoikia vain college-pusero päällä eikä edes pipoa tms. Jos tällainen kylmä kausi on sen verran lyhyt ettei tule hankittua koko perheelle lämmintä vaatetta ?
Ihmetyttää kun itse kuljen monta kerrosta vaatetta päällä :-)

Ennenkin olen ihmetellyt noita komeita puistoja ja tänään tuli kuvattua puistotyöntekijöitä jotka hääräsivät yhden ainoan puun kimpussa. Kuvassa näkyy vain puskan  toisella puolella työskentelevät. Väkeä on siis paljon joskin lopputuloksetkin on sen mukaisia....kuin viivottimella vedettyjä.

Nyt alkaa olla jo mansikoita myynnissä ihan lähikauppojen tiskilläkin.
Olen ostanut  vain tuollaisen  yhden päivän annoksen jogurtin/ kerman kanssa
nautittavaksi. Kesän makua!

8.1.2015

Uusi toppatakki tuli tänään tarpeeseen; sen verran kylmä ja kolea tuuli oli kun lähdin bussimatkalle Manavgatiin. Lämpötila taisi olla juuri ja juuri plussan puolella aamulla eikä päivän aikanakaan lämpötila kovin paljon muuttunut.
Halusin kokeilla vähän pidempää bussimatkaa ja matka Manavgatiin kestää Alanyasta reilun tunnin verran.
Linja-autoasema poikkeaa sikäli että eri bussifirmoilla on omat myyntikojunsa ja sain kysyä monesta eri kojusta lippua.Paikkalippu nimittäin ostetaan etukäteen asemalta.

Linja-autot on hyväkuntoisia ja matka maksoi vaivaiset 12 liiraa/ 4 euroa sisältäen
kahvi-, tee- , vesitarjoilun. Autoissa oli myös jokaisella oma pääte tv:n katselua tai musiikin kuuntelua varten. Päätteeltä saattoi myös seurata missä mennään.

as

Manavgatissa oli kovin hiljaisen oloista ja vähän aikaa pyörin katselemassa mutta palasin aika pikaisesti takaisin.
Valtatie kulki  koko matkan meren rantaa joten silmiä hivelevää maisemaa riitti mennen tullen.

Paluumatkalla poikkesin vielä Alanyan museossa jossa on pitänyt jo pitkään poiketa.Riikinkukko oli ovella vastassa :-)

Käymisen arvoinen museo joskin samanlaisiin on tullut tutustuttua jo aiemmillakin matkoilla.