27.12.2014

Vihannestorilla käynti tänä aamuna  laittoi miettimään ettei kovin helposti viljelyä ole alun perin pystytty aloittamaan ainakaan tuolla vuorilla.
Ensin on pitänyt tehdä  jonkinmoinen mukulakivitie ylös.

Sitten isoista kivenmurikoista pengerrystä

Ja vasta sen jälkeen on mahdollisuus alkaa kuokkia ja istuttaa.
(Jouluaattona näin muuten vanhan rouvan istuttavan perunaa.)
Ja vaikka nykyään on traktoreita ja muitakin apuvälineitä ei niitä voi vuoren rinteillä hyödyntää.Eli jos vaikka ilmasto  onkin suotuisa kasvien viljelyyn ei mikään kuitenkaan ilman työtä kasva.

Vihannestorin uusia tulokkaita oli nyt tosi tosi makeat kirsikkatomaatit ja myös kukkakaalit olivat parhaimmillaan.

Kukkulalla kävellessä löysin yhtenä päivänä tosi hienon piknikpaikan.Siellä oli 7 grillauspaikkaa ja huvimajoja ateriointia varten. Oli arkipäivä kun olin paikalla joten väkeä ei ollut mutta hienoja systeemejä tehdään perheitä / matkailijoita varten.Ja kyseinen paikkakin oli viimeisen päälle siistissä kunnossa.

                              

26.12.2014

Jouluruokien rippeet on nyt syöty ja viimeiset lohiviipaleet päätyivät salaattiin.

Huomenna onkin sitten taas jo arkinen lauantai ja vihannestorilla käynti.

Olen sopeutunut tänne valtavan hyvin. Se, että olen muuttanut monen monituista kertaa elämäni aikana varmaan helpottaa uuteen paikkaan siirtymistä.
Monet pienet arkiset asiat tuntuvat mukavilta kuten miten vanha "vesimies" osaa tuoda uuden vesikanisterin kättä heiluttamalla oveni taakse  tai läheisen kadunkulman rinkelimyyjä sujauttaa välillä hymyssä suin pussiin kaksi rinkeliä vaikka hyvin tietää että ostan aina vain sen yhden. Eli jos minä totun pussihousuisiin miehiin ja huivipäisiin naisiin niin myös he tottuvat minun tapoihini.
Ja nyt jo tietää mistä pitää ostaa sellaista vessapaperia joka kestää käyttöäkin tai mistä löytää suodatinpusseja ja sen sellaisia pikkuisia juttuja.Siltikin kaupasta saattaa tulla mukaan välillä ihan muuta kuin luulee ostaneensa kuten yhtenä päivänä kahvipakettien seassa ostin maitojauhetta....siinä kun oli kahvikupin kuva :-)
Sillä että hyvin sopeutuu on myös haittapuolensa. Huomaan että huomiokykyni
himmenee pikkuhiljaa enkä osaa enää jatkuvasti ihastella jylhiä vuoria, upeaa merta tai henkeäsalpaavia auringonnousuja ja - laskuja; sellaiset asiat alkavat tuntua itsestään selviltä.
Liikennekin tuntuu jo kohtuulliselta ja kun muistaa ennen kadun ylitystä pyörittää kahteen kertaan pään 360 astetta ja vielä vilkaista ylös ja alas yli saattaa kadun ylitys onnistua ilman suurempaa  sydämen tykytystä. Mutta yhtään ei autoilijoihin voi luottaa.Vilkkua EI käytetä näyttämään kääntymistä vaan se joko jäänyt päälle jostain syystä tai on vain rikki.
Äänitorvien kakofoniassa alkaa erottaa jo eri merkityksiä joko pienen pieni tervehdys tööttäys, vähän suurempi varoitustöötti tai sitten oikein kunnollinen
iso huudatus jos vaara on suurempi.

Olen matkaillut Turkissa sekä täällä Alanyassa muutaman kerran aiemmin että myös Marmariksessa, Sidessä ja Bodrumissa. Kaikki ovat olleet kivoja lomakohteita viikon tai kahden matkalle mutta mielestäni Alanya on kyllä tällaiselle pidemmälle oleskelulle paras kohde. Toimintaa riittää myös talvella turistikauden ulkopuolellakin ja erilaisia kävelyreittejä riittää pitkäksi aikaa.
Halpaa huvia (alle 1 e) täälläkin on  hypätä paikalliseen bussiin ja mennä niin pitkälle kuin se vie.Usein matka voi olla useita kymmeniä kilometrejä.Samalla voi seurata paikallista elämää.Pitää vain aina muistaa paikallinen sääntö ettei vahingossakaan istu miehen viereen....se ei ole täällä soveliasta.

Tässä tämän aamun aurinkokuva Kleopatra-rannalta. Nyt pitääkin nauttia aurinkoisista päivistä sillä sadetta ja viileämpää on luvassa jo tulevina viikkoina.

25.12.2014

Jouluaatto sujui osin perinteisesti eli kuuntelin Joulurauhan julistuksen Turusta punaista jouluomenaa syöden ; asiat jotka kuuluvat ehdottomasti Jouluuni :-).
Tosin sen jälkeen lähdin vielä meren rantaan uimaan. Vesi on edelleen hyvin lämmintä ja villi arvaus on jopa +20.Aikamoiset rantamainingit tekevät uimisesta vähän haasteellista mutta onneksi ranta on matala ja hienohiekkainen
ja se helpottaa uimaan menoa.

Juuri ennen joulusaunaan menoa tuli naapuri yllättäen postia tuoden. Posti oli jättänyt paketin ulko-oveen. Sirpa-siskoni paketti löysi tiensä perille juuri jouluaatoksi ja sen ansiosta sain mutustella Fazerin joulusuklaata maittavan jouluaterian jälkeen romanttista elokuvaa katsellessa.Kiitos Sirpalle !
Hassua miten vähän vajaalla osoitteella oleva posti tuli perille viikossa kun taas
Karin lähettämä posti jossa oli pilkulleen oikein osoite teki matkaa peräti 3 viikkoa. Taisi olla sitä Joulun taikaa :-)

Joulun viettoon on tullut paljon turisteja  ja oikein upea aurinkoinen sää on uusia tulokkaita suosinut. Selkeästi myös kauppiaat tietävät tämän sesonkiajan ja jo heti aamusta siivoavat ja järjestelevät kauppansa edustuskuntoon ja ovat valmiina huutelemaan tarjouksiaan ohikulkeville.Aiemmin ovat vain istuskelleet teetä juoden ja pelejä pelaillen.

Tänään kävelyllä tulin kuvanneeksi tuollaisen idyllisen hotellin vuoren rinteessä ja muitakin taloja....myytävänä kyltti talosta on aika huikeat näköalat merelle mutta kyseinen talo oli jo myynnissä keväällä kun täällä kävin....onkohan hinta esteenä ?

 On vielä ihan pakko laittaa tuollainen kissan kuva vaikken sitä itse olekaan ottanut....jotenkin sopii tähän Joulun ajan letkeään oleiluun :-)

 

23.12.2014



Jonkinmoinen Joulun odotus se hiipii pikku hiljaa tännekin. Vaikken varsinaisia jouluruokia valmista niin rosollia olen tehnyt kun sitä pitää aina olla ja lohta graavannut.Porkkanabataattilaatikko on nyt teon alla ja sen kaveriksi valmistan karitsankyljyksiä. Jälkiruokana sitten luumurahkaa ja suklaata hyvän kahvin kera....eiköhän sillä pärjää :-)

Nyt sitten  vain oikein tunnelmallista ja lämminhenkistä Joulua kaikille.

22.12.2014

Sunnuntai-iltana olivat saman talon suomalaiset naapurit kyläilemässä ja siitä intouduin laittelemaan jo vähän jouluisempaa kattausta.

Tein myös kaikille rannan kivistä oman tontun :-)

Vieraat toivat kauniin kukkakimpun joten Joulukukatkin on nyt hankittuna.

Ilta oli oikein rattoisa ja ruoka ja juoma hyvin maistuivat vaikkei mitenkään
Joulun tunnelmissa iltaa vietetty.

Tänään aamukävelyllä tulin kuvanneeksi kadulla olevan pienen pienistä kivistä kootun "maton" ja käy vain mielessä miten suunnattoman paljon vaivaa on pitänyt tuohon taideteokseen käyttää..Tosi paljon nähdään vaivaa maiseman kauneuden eteen.

Ja päiväkahvia juodessa parvekkeella kävi mielessä kun katselin taivaalle, että tätähän se ONNI juuri  on :-).....poutapilven hattaroita !