Täällä oleskelun yksi parhaista opeista on varmaan se, ettei kannata
ostaa omaa loma-asuntoa ulkomailta.Kun katselee ympärilleen niin kaikkialle rakennetaan koko ajan lisää kerrostaloja joten vuokrattavaa riittää taatusti myös tulevaisuudessa. Tosi  houkuttelevia ja edullisia asuntoja täälläkin olisi myynnissä , mutta kuinka huoletonta on asustaa vuokralla ja vaihtaa myös asuntoa tai peräti maata aina kun siltä tuntuu.
Tuo uusien asuntojen rakentaminen on täällä mielestäni ihan yltiöpäistä kun paljon on valmiita kerrostaloja tyhjillään.
Tuollainen mainos on banaaniviljelmien kyljessä eli aikamoinen talorykelmä kohoaa siihenkin ja vieressä vaikka kuinka asumattomia rakennuksia.

Vuorelle  kiivetessä tuli tänään vuohipaimen vastaan ja jäin katsomaan miten helposti ne lähtivät omistajansa perään ilman kutsuhuutoja.Vanha pariskunta niitä lähti viemään vuoren rinteestä kotia kohti.

Täällä myydään vuohenmaitoa irtomyyntinä auton perästä. Perheenäidit sitä käyvät 5 litran muovikannuun ostamassa.Taatusti käsittelemätön luonnon tuote!

Näin myös ensimmäisen kerran kun banaanisatoa kerätään ja hämmästyin miten vihreänä ne poimitaan.Talomme puutarhassa on myös banaanipuita ja tertut on kääritty muoviin kuten muuallakin viljelmillä. Ilmeisesti talonmies sitten tietää milloin satoa voidaan kerätä.

Ja nyt kukkivat  kehäkukat

15.1.2015

Tänä iltana saattaa olla yöllä hulinaa kun mainoksen mukaan pelataan jalkapalloa läheisellä Oban kentällä.Jalkapallofanit varmaan kaipaavat kurkun kostuketta pelin jälkeen.

Iltahulinasta en kuitenkaan tiedä yhtään mitään kun en ole iltasella enää keskustassa liikkunut.En edes siinä kuuluisassa Heikin baarissa ole poikennut; mitä nyt ohi monesti kävellyt päiväsaikaan. Kuulin pettymyksekseni, että paikkaa ei pidäkään oikea suomalainen Heikki vaan paikallinen yrittäjä on kehittänyt idean suomalaisia varten.Ja tämä kyseinen "Heikki" olisi nyt sitten suomalaisen eli toisen vaimon luona Suomessa....mikä on  sitten tarua ja mikä totta?
Mutta uskon että kun monissa kaupoissa ja baareissa suomeksi mainostetaan
niin vetäähän ne taatusti sellaisia puoleensa jotka toivovat saavansa suomalaista ruokaa ja juomaa täälläkin.Suomalainen kahvila mainostaa aitoa juhlamokka-kahvia ja kossua kyytipojaksi.
Mutta kuten todettua niin täällä on kyllä sen verran maukkaat raaka-aineet ettei mukaan kannata suomalaista hernekeittoa pakata :-)

14.1.2015

Kale- kukkulalle kiipeäminen on aina palkitsevaa kun huikeat näköalat hivelevät silmää; tekisi mieli koko ajan olla jotain  kuvaamassa. 
Matkan varrelle osuu useimmiten myös jotain uutta ihmeteltävää; tänään se oli tuollainen entisöity pyhättö.

Tarkkaan jos  tiirailee niin näkee kaukana vuorten huipuilla lumipeitteen.Hyvin huomaakin  kun kiipeää ylöspäin kukkulalle miten ilma viilenee tosi paljon.

Yläkerran Sirkka-rouva asuu täällä pysyvästi ja hän kerto että näin kylmää ei ole ollut pitkään aikaan tosin vastaavasti on ollut rajuja myrskyjä alkutalvesta. Itse luulin että täällä olisi koko talviajan tällaista säätä kuin nyt.
Sirkka-rouva myös varmisteli että onhan minulla aina mukana pippurisumute kun paljon yksin kuljeskelen !!
No ei ole tullut kyllä mieleenikään mitenkään "varustautua" kun kirkkaalla päivänvalolla olen liikkeellä.En ole kokenut kertaakaan mitään uhkaavan oloista tilannetta.Aluksi ehkä olin vähän enemmän  varuillani,  mutta nyt kun ympäristö on jo tuttua ei osaa pelätä mitään eikä ketään.Onneksi.

13.1.2015

Tämän päivän päällimmäisenä on ajatus, että paikalliset asukkaat osaavat elää hyvin kiireetöntä ja tasapainoista elämää. Se ei välttämättä ole raharikasta mutta onnellista. Esimerkkinä vain kun kulkee paikallisbussissa niin aikataulu on kai sen verran joustavaa että kuljettaja ehtii "palvella" matkustajia. Jos pysäkillä on ihmisiä odottamassa kuljettaja antaa valo- tai äänimerkin jotta auto  varmasti huomataan. Ja ulosmeno vaiheessa kuljettaja odottaa aina riittävän kauan että vanhemmatkin matkustajat ehtivät rauhassa ulos. Kiireen tai kireän aikataulun tunnetta ei tule edes ruuhka-aikoina ja jos sitten aikataulut ovatkin vähän sinnepäin niin ei siitä kukaan hermoile.

Kaikkia mahdollisia kohteita koristellaan. Polkupyöräilijät somistavat urheilukentän laidalla ja sudenkorento on penkin selkänojana.


Ale-myynnit on täälläkin nyt vilkkaimmillaan ja 70 % ale kylttejä näkee niin vaatekaupoissa kuin huonekaluliikkeissä. Nyt olisi ostajan markkinat !
Matkalaukku oli jo tullessa sen verran täynnä että pitäisi kontissa lähettää jos paljon haluaisi ostella. No olen pysynyt aika hyvin ruodussa mitä nyt jotain ihan täällä tarpeellista on tullut hankittua.

12.1.2015

Tutustuin tänään talomme pieneen kuntosaliin tai lähinnä sen kävelymattoon. Minusta on ollut paljon hauskempaa kävellä ulkona ja samalla seurata maailman menoa mutta sateisen päivän vuoksi jäin sisätiloihin.

 Alakerrassa on myös pieni kirjasto johon asukkaat jättävät lukemansa kirjat ja lehdet.Lähes kaikki olen jo lukenut  ja vähän turhan jännittäviä dekkareitakin on tullut luetuksi (tukka pystyssä). Nettikirjojen lataaminen kirjastosta on myös ihan vaivatonta mutta jotenkin on vain niin paljon mukavampaa lukea ihan "oikeaa" kirjaa.

En ole käyttänyt täällä lainkaan pankkiautomaatteja vaikka ovat kuuleman mukaan ihan turvallisia. Otin mukaan sen verran euroja että ajattelin pärjääväni tämän ajan kun osa ostoksista kuitenkin tulee maksettua luottokortilla.
Käyn vaihtamassa "viikkorahani" paikallisessa postikonttorissa ja siellä jo tutuksi tullut virkailija varmaan ensin vähän ihmetteli kun aina ilmestyin sileä seteli kädessä että missä niitä oikein painan :-) mutta nykyään jo ihan ystävällisesti vaihdetaan kuulumisiakin.
Setelit ovat täällä suhteellisen  hyväkuntoisia ja kolikotkin selkeä numeroisia verrattuna vaikkapa Egyptin rahoihin joihin koskeminenkin oli jo vähän inhotti ja ihan pienetkin rahat olivat seteleitä.Siellä kaikki rahat olivat  tosi likaisia ja pehmeiksi ja haperoiksi kuluneita.Turkissa yhden liiran kolikko on pitkälti euron kokoinen ja näköinen ja siksi helppo tunnistaa.

11.1.2015

Toistan itseäni kun sanon, että sää vaihtelee tosi nopeasti. Mutta tänäänkin aamulla +5 astetta ja pipo päässä ulkoilemaan ja jo muutaman tunnin kuluttua on jo aurinkoisella parvekkeella +25 ja suorastaan hiki.

Rantakadulla oli aamulla kaksi nuorta tyttöä ottamassa kuvia toisistaan ja yhteiskuvia.
Tuntui hienolta kun toinen oli pukeutunut mustaan pitkään kaapuun ja toinen ihan länsimaalaiseen tapaan ja parhaita kavereita tuntuivat olevan uskonnon pukeutumissäännöistä huolimatta.

Ja vielä yksi kuva Artullekin....täällä kissoilla on omat skootterit :-)

Nyt kun tätä Turkissa oleilua on enää vajaat kaksi viikkoa pitänee ajatella niin että olisi juuri tullut kahden viikon lomalle.Eli loppuajastakin kaikki ilo irti !