22.1.2015

Lähdön läheisyys alkaa jo tuntua ja olen miettinyt mitä tästä jaksosta on jäänyt eniten mieleeni.Hienoa on ollut ilman muuta se että on tuntunut siltä kuin aikaa olisi loputtomasti.Kun ei ole aikatauluja niin tulee stressitön ja levollinen olotila.
Vaikka päivät tietysti rytmittyvät omanlaisekseen niin silti parasta on ollut tunne että voi tehdä milloin ja mitä haluaa; tai olla tyystin tekemättä mitään.
Rauhoittuminen on varmaan tämän jakson päällimmäinen tunne.
Sitten kun taas siihen tuttuun ja arkiseen elämänpyörään hyppää niin voi ainakin joskus pysähtyä ja kuvitella istuvansa aamukävelyn lomassa rannassa vain kissa kaverina :-)

Alanyan plussat ja miinukset on varmaan tullet jo esiin aiemminkin mutta lopuksi vielä muutama sananen yleisestikin.
Ihmiset ovat olleet mielestäni kautta linjan ystävällisiä ja kohteliaita. Kukaan ei tuupi tai töni tai riitele ainakaan julkisesti.Toisen ihmisen kunnioitus näkyy selkeästi ja myös eläimistä pidetään hyvää huolta.Kiireetön leppoisa elämänasenne ainakin tähän aikaan vuodesta näkyy arkisessa elämässä.
Ainut paikka jossa turkkilainen temperamentti tulee  esiin on se paljon puhuttu  kaaottinen liikenne. Siellä keskisormea näytetään  ja huidotaan ja huudetaan ja soitetaan torvea. Ja kun sekin  olisi korjattavissa sillä, että kukin vain noudattaisi liikennesääntöjä.
Kieli ja sen puhuminen on ollut minulle liian suuri haaste. Sitä ei opi kuuntelemalla tai sanakirjaa lukemalla.Se on kerrassaan hebreaa :-)

Nyt alkaa pikku hiljaa pyykkäys ja pakkaus ja ajatus siirtyy kotiinpäin.
Varasin netistä taxi kyydin lentokentälle.Kysyin kahdesta läheisestä taxipisteestä hintaa ja sanoivat kummatkin 85 euroa kun netistä tilaten hinta oli 60 euroa. Toivon vain että taxi tulee myös ajallaan ja muutenkin matkan teko olisi sujuvaa.

Tämä reissu alkaa olla lopuillaan ja on aika katsoa tulevaan......

ja vielä....

 KIITOS kaikille lukijoille jotka olette jakaneet tämän matkakokemukseni