11.12.2014

Olen niin ihastunut siihen, että aina kun lähden tuonne Kale- kukkulalle löydän jonkin uuden viehättävän kulkureitin.Tänään lähdin puoliksi vahingossa toista polkua ja päädyin paikallisten naisten ihmeeksi heidän aamupäiväteehetkeensä.
Vähän aikaa "juteltiin" ilman yhteistä kieltä.Ihmettelivät kun puuskutin mennä
vanhoja kivipolkuja pitkin vaikka tietkin on keksitty. Mutta niin ihana rauha ja hiljaisuus ja lisänä raikas aamusää että vähän sen eteen voi nähdä vaivaakin.
Ja ne näköalat....

Juuri kun huokailin miten mukavan leppoisaa siellä on tuli vastaan vanhaakin vanhempi rakennus jossa "myytävänä"-kyltti.Innostus lopahti aikalailla kun kurkkasin talon taakse....takaosaa ei enää ollut vain romahtanut katto....olisihan siinä aikamoinen projekti.

Ylhäällä kukkulalla on myös  oma moskeija ja ensimmäistä kertaa näin oven edessä telineen jossa oli kenkiä moskeijaan menijöitä varten.

Sää on ollut tänään aurinkoinen  ja sehän vaatii ilman muuta myös meressä käynnin.Eipä olisi vielä eilen uskonut että myrskyn jälkeen on poutasää; kuten laulussakin sanotaan.